Fennovoima on suomalainen energiayhtiö, joka rakentaa Hanhikivi 1 ‑ydinvoimalaitoksen Pyhäjoen Hanhikiven niemelle. Fennovoiman lisäksi hankkeessa on mukana laitostoimittaja RAOS Project, sen pääurakoitsija Titan‑2 sekä lukuisia alihankkijoita. Hanhikivi 1 ‑hanke on tällä hetkellä luvitusvaiheessa.
Tavoitteena on, että voimalaitoksen rakentaminen alkaa vuonna 2021 ja se on valmis 2028. Hanhikivi 1 ‑voimalaitos tuottaa valmistuttuaan noin kymmenyksen Suomen tarvitsemasta sähköstä, päästöttömästi ja luotettavasti.
Miten yhteistyö alkoi?
Kun Fennovoima tarvitsi asiantuntevan painotalon osaamista sidosryhmälehtensä painamiseen, yhtiö kääntyi Botnia Printin puoleen. Ympäristöystävällinen toiminta on tärkeä osa molempien yhtiöiden arvomaailmaa. Lisäksi paikallisuus on iso plussa Fennovoimalle. Näiden tekijöiden summana, nyt jo vuosia jatkunutta yhteistyötä, ryhdyttiin rakentamaan.
Fennovoiman tiedottaja ja Fennonen-lehden päätoimittaja Heidi Laikari kertoo yhteistyöstä Botnia Printin kanssa.
”Sidosryhmälehti Fennonen on lähtenyt liikkeelle pienenä lehtisenä, jota jaettiin Pyhäjoella ja lähiseudulla ilmestyvien sanomalehtien välissä. Vuosien varrella lehteä laajennettiin: ensin 4‑sivuiseksi ja lopulta 16-sivuiseksi. Tuotimme lehteä alun perin omin voimin. Fennonen syntyi printtiversiona, mutta muutaman vuoden jälkeen loimme myös verkkolehden. Vuonna 2017 päätimme kehittää lehteä ja laajentaa tekijäjoukkoamme, joten aloitimme yhteistyön Fokus Media Sisun kanssa. Uudistuksessa muun muassa printtilehden ulkoasu uudistettiin ja sisältöä terävöitettiin.”
Fennovoiman sidosryhmälehden painamisen hoitaa Botnia Print. Printti-Fennonen ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Tällä hetkellä digilehti julkaistaan viisi kertaa vuodessa.
Tuliko matkan varrella yllätyksiä ja miten Botnia Printillä nämä tilanteet hoidettiin?
”Olimme tehneet jo useita vuosia hyvää yhteistyötä Botnia Printin kanssa, kunnes meidät kohtasi inhimillisten vahinkojen sarja. Ensimmäinen vahinko liittyi painoaineistoon, sillä se toimitettiin väärässä muodossa Botnia Printille. Koska Botnia Printin painotekniikka on hyvä, liian värikylläinen aineisto meni läpi tuotannossa. Jos painotekniikka olisi heikompi, olisivat kuvat olleet mustia ja suttuisia eikä koko painos olisi tullut koskaan painetuksi. Päädyimme kyseisessä tilanteessa uusintapainokseen.”
Tilanne johtui monen tekijän summasta. Fennosen toimitusryhmä oli kasvanut, eivätkä kaikki tunteneet lehden ja painon prosessia tarpeeksi hyvin. Toinen haastava tilanne koski paperilaatua. Eri paperitehtaiden paperit ovat ominaisuuksiltaan hieman erilaisia ja erään tehtaan tuottama paperi osoittautui olevan erityisesti asiakkaan mieleen.
”Pyrimme luonnollisesti varmistamaan jatkossa, että saamme käyttöömme juuri tätä tietyn paperitehtaan tuotetta, joka oli enemmän asiakkaan mieleen.”
Asiakasvastaava Susanne Starck, Botnia Print
”Arvostamme pitkiä yhteistyösuhteita. Lisäksi Botnia Printillä on intohimoinen suhtautuminen lehtien tekemiseen ja työhönsä ylipäätään. He tekevät hyvää jälkeä, ammattitaitoisesti ja suurella sydämellä!”
Heidi Laikari, Fennovoiman tiedottaja ja Fennonen-lehden päätoimittaja